pikkutalvio

Pikkutalvio

Ympäri vuoden vihreänä hehkuva pikkutalvio saattaa näyttää viehättävältä omalla pihamaalla, mutta todellisuudessa kasvista on tulossa Ruissalossa uhka saaren herkälle alkuperäisluonnolle. Talvio kasvaa vahvana mattona jo esimerkiksi Marjaniemen luonnonsuojelualueella ja peittää samalla alleen herkkiä lehtokasveja.

Maanpeittokasvina tunnettu talvio on tyypillinen puutarhakarkulainen: se leviää helposti oman puutarhan ulkopuolelle ja vie elintilaa muilta kasveilta. Se viihtyy hämärässä ja pärjää ilman jatkuvaa hoitamista. Talvio ei kuulu Suomen alkuperäisiin kasvilajeihin, vaan se on lähtenyt leviämään pihoilta ja puutarhoista. Sinisenä ja violettina kukkiva talvio on myös myrkyllinen.

Talvio tunnetaan puutarhaharrastajien keskuudessa perennana, mutta oikeasti se on varpu. Varpumaisuuden huomaa parhaiten, kun kasvia yrittää kitkeä pois asiaankuulumattomista paikoista. Kanervan lailla se on sitkeä, ja sen poisrepiminen on hankalaa. Talvio kietoutuu muiden kasvien ympärille, ja kitkijä saa pian huomata, etteivät tuntikausien työn tulokset juuri talviomatossa erotu.

jattipalsami

Jättipalsami

Ruissalon kaltaisten luonnonsuojelualueiden läheisyydessä asuvien kotipuutarhureiden on syytä pohtia etukäteen, millaisia kasveja kukkapenkkiin kannattaa istuttaa. Omassa kukkapenkissä loistava eksoottinen kasvi voi tuottaa suurta harmia, kun sen siemenet pääsevät leviämään tuulten ja lintujen mukana lähiympäristöön. Varminta on pysytellä kotimaisissa lajeissa ja lajikkeissa – valinnanvaraa on runsaasti, ja turhia riskejä ei pääse syntymään. Lisätietoja perennojen ja siemenien soveltumisesta saa puutarha-alan liikkeistä.

Jättipalsamia kasvaa Kuuvassa ja Krottilassa

Suomen tunnetuimmista vieraslajeista Ruissalossa tavataan sekä jättiputkea että jättipalsamia. Jättiputkea on havaittu Kuuvan alueella, jättipalsamia puolestaan muun muassa Kuuvassa ja Krottilassa.

Jättipalsami on talvion tavoin lähtöisin puutarhoista. Alkuperäisenä se kasvaa Himalajan vuoristossa Intiassa, ja Suomen kasvitieteellisiin puutarhoihin se saapui 1800-luvun lopulla. Jättipalsami on ruoho, ja sen terttumaiset kukat ovat valkoiset, vaaleanpunaiset tai punaiset. Jättipalsami voi kasvaa jopa kolmen metrin korkuiseksi, mutta jää yleensä noin puolentoista metrin mittaiseksi. Jättipalsami viihtyy kosteilla ja rehevillä kasvupaikoilla kuten ruovikoissa, pellonlaidoilla ja jokivarsilla, joissa se valtaa tilaa muilta lajeilta ja levittäytyy isoille alueille.

Yksivuotinen jättipalsami uudistuu siemeniensä avulla, joita yksi kasvi voi tuottaa 800. Siksi pieniä jättipalsamikasvustoja voi hävittää kitkemällä kasvit pois taimivaiheessa ennen siementen kehittymistä. Isoihin kasvustoihin saattaa tepsiä niittäminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jättipalsamin siemenet saattavat kuitenkin tarttua jalkineisiin ja kulkeutua uusille kasvupaikoille, joten siemeniä sisältäviä osia on käsiteltävä varovasti.

jattiputki

Jättiputki

Jättiputki puolestaan oli alkujaan koristekasvi ja nykyisin tunnettu riesa. Karhunputkea muistuttava jättiputki voi kasvaa useiden metrien korkuiseksi ja muodostaa tiheitä, muita lajeja varjostavia kasvustoja. Jättiputkesta on tehty useita havaintoja Kuuvan alueella.

Jättiputkikasvustoista eroon pääseminen vaatii useiden vuosien määrätietoisen työn, ja helppoja tapoja kasvin hävittämiseen ei toistaiseksi ole. Jättiputken torjunnassa tärkeitä ovat sekä periksi antamaton asenne että suojavarusteet. Jättiputken sisältämä kasvineste sisältää myrkyllistä furunokumariinia, joka aiheuttaa palovammojen kaltaisia kivuliaita ihovaurioita. Toistuva, vähintään kahdesti kesässä tehtävä niittäminen estää jättiputken leviämistä. Jos kasveja on vähän, niitä voi kitkeä katkaisemalla juuri pistolapion avulla. Niitetyt kasvit pitää hävittää polttamalla. Niittämistä on jatkettava useiden vuosien ajan, sillä kasvin siemenet säilyvät maassa elinvoimaisina kauan.

kurtturuusu

Kurtturuusu

Yksityiskohtaisia ohjeita jättiputken torjuntaan löytyy Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportista Jättiputki ja kurtturuusu kuriin Lounais-Suomessa. Raportti ja lisätietoja vieraslajeista on luettavissa Suomen Ympäristökeskuksen internetsivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi/vieraslajit.

Havainnot tonttien ulkopuolelle karanneista vieraslajeista pyydetään ilmoittamaan ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai puhelimitse 040 180 2822/Kosonen

Etsi

Website Security Test